kesäkukkia

Muutama vuosi sitten raivasin talon seinustalle uuden kukkapenkin, josta ajattelin pysyvää kesäkukkapenkkiä. Kävikin niin, että joka vuosi löytyi kesäkukkien noutoreissulta joku "aivan ihana" monivuotinen kukka, joka on pakko saada, ja se sopii juuri tähän penkkiin. Nyt ollaan sitten tilanteessa, jossa en muista missä kohden penkkiä nuo ihanuudet sijaitsevat tai mitä ne edes ovat. Ne voivat kukkia loppukesästä tai ehkä ovat jo tukahtuneet rikkaruohojen alle. Mene ja tiedä. Mutta enpä uskaltanut myllätä kuin osan penkkiä. 

Lopputulos on hieman hassun näköinen, mutta piristävä. Alkupää on täysin uusien kesäkukkien vallassa, loppupäässä näyttäisi olevan ainakin kulleroita ja vuohenputkea. Viereisestä kivikosta sen sijaan nousee ihania orvokkeja. Tämä jos mikä jaksaa piristää joka vuosi. Eriväriset ihanuudet. 

Loppukesästä olen ehkä hieman viisaampi kukkapenkkini sisällöstä - jotta pääsen taas unohtamaan sen ensi kesään mennessä...

Villiintynyt puutarha

Heipä hei, pitkästä aikaa! Täällä sitä ollaan. Blogi on kyllä ollut mielessä, joka päivä, mutta tekniset sekä muut seikat ovat estäneet tekemästä päivityksiä. Kerrottavaa olisi vaikka kuinka, mutta kaikki ajallaan! Värihaastettakin olen omalta osaltani suunnitellut, mutta toteutusvaihe koittaa aikanaan. 

Jos en täällä ole ehtinyt käydä, niin enpä ole myöskään käynyt pihallamme. Kesä on tehnyt sinne tehoiskun. Pitkän kevään jälkeen kasvit ovat yllättäneet aivan yhtäkkiä. Kullero onkin nupuillaan, vaikka vielä muutama viikko sitten ei siitä ollut jälkeäkään. Kukkapenkin matala peitekasvi on yllättänyt valkoisilla kukillaan, joiden olemassaoloa en muistanut lainkaan. Enkäpä muista kyseisen kasvin nimeäkään tähän hätään...

 

Narsissit ja tulppaanit kukkivat nyt! Eivät maaliskuussa, eivät huhtikuussa, vaan nyt. Touko-kesäkuun vaihteessa! Hieman nopeammassa tahdissa ovat heinät ja rikkaruohot nousseet. Pitäisi päästä pian niiden kimppuun, ennen kuin tukahduttavat helmihyasintit ja muut pienokaiset maanrajassa. 

Joka vuosi olen ostanut kesäksi orvokkiamppeleita, jotka ovat saaneet siementää rauhassa pihaamme. Iloiseksi yllätyksekseni näitä jälkeläisiä nousee vuosi vuoden jälkeen eri nurkasta. Ihanissa väreissä. 

Lintulauta ei ole enää aktiivisessa käytössä, toisin kuin talvella. Linnunpönttö sen sijaan on saanut olla rauhassa toistaiseksi. Valitettavasti. Niin on myös ruohonleikkurimme. Mutta kai tuonne ruohojen keskelle nyt pieni pala punaista aina mahtuu, vaikka ihan vain koristeeksi...

Sillä kuka nyt viitsisi leikata tällaista ihanaa keltaista kukkamerta pois. Väriä, rehevyyttä, rönsyilyä. Ihana, villiintynyt pihamme! Joka yhtäkkiä on puhjennut joka puolelta loistoonsa, runsaanpana kuin muistan koskaan! Nautitaan nyt tästä, ennen kuin kesä tulee ja kuivaa! 

Iloista kesän alkua kaikille! 

-Tipi-

Kesäkukkapenkkini vm. 2014

Noin, nyt se on istutettu! Talon päädyssä sijaitsevan kesäkukkapenkkini tämänvuotinen värikirjo. Tämä taitaa olla nyt kyseisen kukkapenkin kolmas kesä. Ensimmäisenä vuonna olin täysin yksivuotisten ostokukkien varassa, mutta viime vuonna penkkiin tuli jo muutama useampivuotinen kukka levittäytymään. 

Joka vuosi kukkapenkissä on ollut jotain keltaista. Luonnollisesti. Tätä varten hain viime kesänä lapsuudenkodistani kulleroita ja kultatyräkkiä. Kulleron muistan lapsuudestani saakka mummon kukkapenkistä. Tuo kultatyräkki taas on uudempi tuttavuus. Muistaakseni istutin myös punertavaa helokkia, vaan sitä ei nyt näy nousseen. Valkoisesta kukasta ei täyttä varmuutta ole, mikä siellä on nousemassa. Ehkä arovuokko... ...tai sitten jokin muu, yritän tunnistaa lähiviikkoina tarkemmin.

Keltaisista kesäkukista huovinkukkaan olen innostunut jo tämän kukkapenkin ensimmäisestä vuodesta lähtien, siitä taannoin blogikirjoituksessani kerroinkin. Myös samettikukka on ollut suosikkini jo vuosia, johtuen sen hyvästä tuoksusta sekä pirteästä värimaailmasta. Aikoinaan kun pääsin ripille, muistan isäni kanssa juhlavalmisteluiden aikaan käyneeni kukkaostoksilla ihan ominpäin. Tuolloin mukaan tuli vain ja ainoastaan, koko kukkapenkin täydeltä samettikukkia. Ehkä hieman tylsä valinta, mutta ainakin juhlakalun mieleinen! 

Keltaisen ja oranssin sävyjen lisäksi laajensin värimaailmaa hieman tänä vuonna. Ensiksi päädyin hempeän vaaleanpunaiseen kesäneilikkaan. Mikäli hyvin käy, saattaa tämä talvehtia ja nousta uudelleen ensi vuonna. Hieman tummempaa punaa löytyy kaunokaisesta, joka on monivuotinen. Sinistä, lilaa ja valkoista väriä penkkiin tuovat yksivuotiset lobeliat. Jännää seurata jälleen uusia lajeja, ja kuinka ne viihtyvät ja toivottavasti rehevöityvät kesän aikana. 

Kevääntuloa

Kevään kukkaloiston pihapiirissä avasi vanhemmilta saatu syntymäpäiväorvokki. Vaikka yöpakkasia on vielä riittänyt, eivät sen kukat ole päässeet pahemmin kärsimään. Edellisinä vuosina pihalla säilytetyt orvokit ovat siementäneen ympäristöön niin, että sepeliköltä on kesän aikana noussut hieno värilajitelma. Toivon tämänvuotisen kukan myös leviävän ympäristöönsä. 

Muutoin pihalla ei juuri väriloistoa vielä olekaan. Omenapuu, viinimarjapensaat, ruusu sekä marja-aronia ovat lupaavasti jo nupullaan. Ehkä nyt olisikin jo aika kerätä jouluvalot pihapuista...

 

Narsissitkin ovat puhkeamassa kukkaan hetkenä minä hyvänsä. Edellisvuosien pääsiäisnarsissit ovat päätyneet aina kukittuaan pihalle kasvamaan. Vähitellen narsissiviljelmä siis leviää. 

Niin tekee valitettavasti myös ruttojuuri. Tämä vieraslajike on vallannut alleen jo useammasta kohdasta pihaa suuria alueita. Myrkytkään eivät tähän tunnu tehoavan. Seuraava suunnitelmani olisi peittää kasvusto ojasta muovilla ja täyttää penger kivillä. Se on osoittautunut ainoaksi toimivaksi keinoksi. Nyt siis peräänkuulutankin kiviä sekä talkoolaisia. Meille saisi tulla! ;)