torstai 23. kesäkuuta 2016

Tervetuloa taidekaupunkiin! (Ei maksettu mainos)

Tänäkin kesänä kannattaa vierailla Mäntässä. Serlachius-museoiden näyttelyt ja Mäntän Kuvataideviikot on näkemisen arvoisia. Toukokuussa kävin tutustumassa Serlachius-museo Göstan uusimpiin näyttelyihin, joita ovat useiden taiteilijoiden teoksista koottu "Taiteen tähtitaivaat", Noora Schroderuksen "Feminiininen sensibiliteetti" ja Mark Wallingerin "Mark". Nämä näyttelyt ovat uudemmalla puolella eli paviljongissa. Kartanossa eli vanhalla puolella on ollut jo pidempään näyttelyt "Göstan ystävät" sekä "Malli ja hullu kuvailija".

 Noora Schroderuksen kirjottu seteli. Lumikki-fanina valitsin tuon kuvan näytille. Myös muita Disneyn prinsessoja löytyi seteleistä.

Mark Wallingerin töitä. Isot mustavalkoiset taiteilija on tehnyt kaksikätisesti ja ne ovat luonnossa todella vaikuttavia jo kokonsa puolesta.

Taiteen tähtitaivaat ja monta aurinkoa.

Kesän pakollisiin kohteisiin kuuluu siis myös Mäntän Kuvataideviikot. Viime vuonna olimme avajaisissa yhdessä Tipin kanssa (hän oli saanut kutsun) ja niin olimme tänäkin vuonna. Hiukan jo huolestuimme, eikö kutsua avajaisiin tule, mutta kun kävin avajaispäivänä katsomassa näyttelyn avoimien ovien aikaan, tapasin paikan päällä näyttelyn kuraattorin, Anssi Kasitonnin, joka on vanha koulukaverimme ja sain suullisen kutsun tulla avajaisiin.

Kalle Mustosen Tonttukuninkaan kuolema. Vaikuttavan kokoinen puutarhatonttu!

Kaija Papun virkattu poliisiauto! Tätä odotin kovasti ja en pettynyt! Kannattaa käydä katsomassa paikan päällä!

Kuvataideviikkojen pääasiallinen näyttelypaikka on vanha pekilotehdas aivan paperitehtaan kupeessa. Tässä kuva avajaisista, kun porukkaa ei vielä ollut valtavasti.

Ja ei kun suunnittelemaan taidevisiittiä Mänttään!



Elonmerkkejä

Hei hei, täällä ollaan! Hävyttömän kauan on kulunut edellisestä päivityksestäni. Suurin syy lienee se, etten ole saanut aikaan mitään mainittavaa. Arki ja normaali elämä on vienyt ajan ja huomion, mutta ehkä näin kesällä saisi aikaan tehdä ja blogatakin jotain!

Virkkaus on harrastuksena koko ajan voimissaan ja hirveästi on to do-listalle tullut kaikkea kivaa, mitä haluaisin tehdä. Oon kuitenkin päättänyt, etten nyt aloita mitään uutta, ennen kuin saan kaksi keskeneräistä valmiiksi. Sen verran kuitenkin hurahdin virkkkauspiireissä villinneeseen muurausnaruun (tai linjalankaan, kummaksi sitä nyt tahtoo kutsua), että oli pakko sitä kokeilla. Välityönä syntyikin jenkkikassi eli perinteinen kerholaukku. Sopivasti poistui to do-listalta yksi kohta ja tuli muurausnaru testattua! Tuli aika kiva, vaikka itse sanonkin :-)


Alla olevassa kuvassa maistiaisia siitä, mitä on joskus luvassa. Keskeneräiset työt on vahvasti isoäidinneliölinjalla. Tuo paloista tehty on ollut kesken jo niin pitkään, että saa nähdä tuleeko koska valmista. Monivärisempi on yksi iso neliö, josta pitäisi joskus tulla takki. Valmistuimisia odotellessa...


Nyt ihanaa ja rentouttavaa juhannuksen aikaa! 







torstai 16. kesäkuuta 2016

Kaupunkipyöräilyä ja mielikuvamatkailua





Olen siirtynyt mielikuvamatkailuun. Tähän mahdollisuuden suo työmatkapyöräily. Etätyön lisäksi teen toisinaan myös lähityötä. Näinä päivinä pyöräilen saman pätkän jopa neljäänkin otteeseen. Olen siis tarkoin harkinnut ja optimoinut mahdollisimman kauniin ja rauhallisen pätkän, joka on lisäksi lähestulkoon suorin reitti työpaikalleni. 


Tämä on pätkä, jolla mielikuvamatkailen. Kauniita, koukeroisia ja mäkisiä pätkiä polkiessani kuvittelen olevani Pariisissa. Aurinkoisena aamuna on ihana polkea ja katsella kun kahvilat avaavat ovensa, päivällä myös kivijalkaputiikit ovat avoinna. Puut vihertävät, kylätunnelma on vallalla. Talot ovat kauniita, mieli lepää.


Seitsemässä minuutissa pääsee kuin pääseekin aika kauas ajatuksissaan kun antaa mielikuvituksen laukata. Ja se pyörä jolla poljen, se on keltainen. Ihana, aurinkoinen, keltainen. Ei aamua ilman että hymy käy kasvoilla.