Viikko kodinrakennusta

Maanantaina hain ystävältäni nukkekotiaihion, joka oli jäänyt hänellä nurkkiin lojumaan haaveiden ja suunnitelmien kasvettua liian suuriksi. Pääni surisi ideoita. Pakkohan siihen toimeen oli tarttua, ettei aihio jää minullekin vain suunnitelma-asteelle. Se ero meillä tosin on, että itselläni on tapana tehdä enemmän kuin suunnitella. Tästä syystä päädyn usein lopputulokseen, jossa huomaan että asiat olisi voinut tehdä harkitumminkin… 

Tiistaina harrastuksissa oli kuorolaulun vuoro, joten ajatustyön lisäksi ei nukkekoti juuri edennyt. Mitä nyt hain muutamia tarvikkeita samalla reissulla kaupasta. Eikä ajatustyötä tule toki väheksyä; olen tehnyt sitä myös öisin! 

Keskiviikkoaamuna lähdin erään ystäväni kanssa lenkille ja geokätköilemään. Tuolla reissulla poikkesimme läheisen päremyllyn luona, jossa oli taivasalla kasa epäkurantteja ylijäämäpäreitä. Sieltä poimin muutaman viallisen päreen lattiamateriaaliksi, ja tein nukkekodin olohuoneeseen puulattian. 

Torstaina oli vuorossa puulattian hionta, lakkaus, sekä seinien pohjamaalaus. Iltalenkillä keksimme kysyä eräältä tuttavalta keltamultamaalia, jolla sainkin illan päätteeksi ulkomaalin jo pintaan. 

Perjantaissa ollessamme olikin siis tapetoinnin vuoro, joka sinetöi samalla myös päässäni ryhmittyneen huonejaon. Keskikerroksessa on siis tuo olohuone. Ylin kerros jakautuu pieneen kylpyhuoneeseen sekä makuuhuoneeseen. Alimmassa kerroksessa on keittiö sekä eteisaula. 

Tässä sitä nyt ollaan. Välillä piti kasata talo taas teipeillä, jotta tilannekatsauksen sai itselleen tehtyä. Ja taas urakka voi jatkua! Olohuoneen tapetit on teoriassa jo valittu, kuten myös keittiön. Kaappien paikkaa pitää vähän vielä miettiä, jotta keittiötä pääsee laittamaan. Eikä tekemisen riemu olisi täyteläistä, ellen pääsisi välillä tänne hihkumaan. Nyt taas jaksaa jatkaa urakkaa!