Jos eilinen aamu oli syksyisen kaunis, ei tätä iltaakaan voi moittia. Vaikka väriloisto ei vielä suuremmin meille ole ehtinytkään, siellä täällä näkyy pieniä väripilkkuja, jotka auringonsäteet tuovat ihanasti esille. Kuuman kesän aikana jäi ulkoilu vähemmälle, mutta nyt ilmojen viilennyttyä taas pystyn nauttimaan reippailusta luonnossa. Toisaalta nautin syksystä, toisaalta mielessäni kaipaan jo talvea. Kunnon lumisine hiihtolatuineen.
Vaan minne tahansa menenkin, aina silmiin osuu se pieni pala punaista, jostain hassusta syystä. Tälläkin retkellä havainnoin kärpässienet, puolukat, pihlajanmarjat, ja sen yhdenkin kasvin, jonka kauniin punaiset marjat ovat myrkyllisiä... Vaan nimi on hukassa. Noh, kuitenkaan en sitä poiminut, mikä tärkeintä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos viestistäsi! :)