Kuten olen aiemminkin kertonut, on vaivanani krooninen matkakuume. Janoan nähdä jatkuvasti uusia kolkkia maailmasta, enkä useinkaan käy montaa kertaa samassa paikassa. Mutta taannoin huomasin jälleen kaipaavani Pariisiin. Noh, asiaan löytyi ratkaisu. Häälahjaksi ystäväpariskunnalle annoimme lupauksen majoittaa heidät kanssamme samaan hotellihuoneeseen Pariisissa viikonlopun ajaksi. Nyt kun häistä on kulunut jo kohta puolisen vuotta, koittaa lupausten lunastamisen aika. Niinpä hetkisen tarkasteltuamme kalentereita, päädyimme varaamaan huoneen ja lennot tuonne valon kaupunkiin.
Nyt elämme siis lomamatkan parasta aikaa! Lentoliput ja hotellivaraus ovat hoidossa, ja voin lukea illat matkaoppaita ja selailla nettisivuja. Eilen katselimme herättäjäisiksi lempielokuvani Amelié, joka sijoittuu pitkälti lempikaupunginosaani Montmartrelle. Muistelen ravintoloita, joissa käydä syömässä. Mennäkö illalliselle hieman rauhallisempaan La Biche au Bois'hin vaiko nauttimaan äyriäisiä La Coupoleen, jos jotain on pakko saada niin makeat ja suolaiset letut, crepês & galettes, kuuluvat Pariisin kävijän ehdottomalle ruokalistalle. Kuten ehkäpä myös macaron-päiväkahvit Champs Élysées'n Laduréessa. Hakisiko uusia kokemuksia legendaarisesta myllystä, Le Moulin de la Galette, vaiko edullisesta ja ilmeisen suositusta kortteliravintolasta, Le Bouillon Chartier. Niin paljon vaihtoehtoja, niin vähän aikaa. Taas kerran.
Yksi asia on varma. Jos en pääse näkemään kaupungin silhuettia Sacré Coeurin rappusilta, kävelemään Place du Tertren halki, tai todistamaan Moulin Rougen värivaloja, ei matka Pariisiin ole onnistunut. Jotkut asiat vain kuuluvat kaupunkiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos viestistäsi! :)