Aina välillä se iskee. Vaikka koitan välttää tartuntaa, jostain se vain hiipii. Matkakuume!
Asiaan eivät auta sähköpostiin tulvivat äkkilähtömainokset, tai kotiin tuleva matkailulehti. Minkäs teet jos luonne on heikko. Matkailu ja uusien paikkojen näkeminen on vain niin mukavaa!
Tänä vuonna takana tosin on jo pari matkaa, joten nyt yritän pysyä lujana ja viihtyä kotona sisustamassa. Matkakuvia katsellen. Ainahan sitä voi muistella menneitä matkoja.
Santorinilla kuu paistoi, ilma oli kuin linnunmaitoa. Valkoiset talot loistivat kauniina kalderan reunalla Oian taiteilijakylässä. Matkalla opin uuden sanankin. Kaldera on Wikipedian mukaan tulivuoren romahtamisesta syntynyt tuliperäinen muodostelma. Alkuperältään sana on muotoutunut espanjan kielisestä sanasta caldera, joka tarkoittaa kattilaa. Aikanaan Santorini on ollut suuri tulivuorisaari. Noin 1500 vuotta ennen ajanlaskun alkua tulivuori purkautui ja aiheutti suuren hyökyaallon, joka kohtasi Kreetankin. Tuosta tuhosta arvellaan koituneen koko minolaisen kulttuurin rappeuman. Hyökyaallon kuuluisin raunio, Knossoksen palatsi, on näkyvillä Kreetalla.
Sisäinen matkakuumekelloni kaipaa kroonisesti Pariisiin. Voi, jospa se olisi vain hieman lähempänä. Näin kevätaikaan istuskelu katukahviloissa ei olisi lainkaan hullummalta kuulostava ajatus. Sunnuntaiksi voisi mennä rauhassa museokierrokselle. Oma suosikkini on Montmartrella sijaitseva Espace Dali, jossa maanalaisessa museossa on nähtävillä Salvador Dalin tuotantoa. Dalin taiteen perässä olen kierrellyt myös esimerkiksi Espanjassa. Taiteilijan maallinen taival päättyi Figueresin pikkukaupungissa sijaitsevan taidemuseon kryptaan.
Hieman perinteisempää taidetta löytyy yllä olevan kuvan kellon takaa, Musée d'Orsaysta. Museo on perustettu vanhaan rautatieasemarakennukseen. Juuri täydellinen sunnuntaikävelyn päätepiste. Suosittelen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos viestistäsi! :)