perjantai 23. toukokuuta 2014

Puutarhassa

Pienestä saakka yksi lempiväreistäni on ollut keltainen. Kun olin vauva, laittoi äiti pinnasänkyyni lakanat, joissa oli valkoisia sydämiä keltaisella pohjalla. Kangas saattoi olla Tampellan Cook-collectionin, tai ainakin se näytti siltä kovasti. Epäilemme että katsellessani maailmaa tuolta keltaisesta vinkkelistä, on jokin vaikutus tarttunut koko maailmankuvaani. Toinen lempivärini, kuten blogin nimikin jo kertoo, on punainen. Nämä värit ovat päätyneet myös kukkapenkkiini. Narsissien auettua lämpö toi nopeasti pintaan myös tulppaanit. Kirkas keltainen ja punainen näyttävät mielestäni vihreällä pohjalla niin kovin piristäviltä. 


Keltainen on myös tuo ennenkin mainitsemani Viljami-ruusu, joka pihallamme kasvaa. Värin lisäksi myös nimi vaikutti ostopäätökseen. Tätä en vain voinut jättää hankkimatta! Ajatuksissani ruusun kasvamista seuraa myös eräs minulle hyvin tärkeä vanha Viljam, jossain pilvien tuolla puolen. Ruusun virallinen nimi on Viljaminkeltaruusu, eli William's yellow. Nyt on alkamassa Viljamin kolmas kesä pihallamme, ja lehdet ovat kasvamassa isommiksi. Nuppuja odotellessa on joku hämähäkki ehtinyt jo käydä tekemänsä luomuksensa Viljamin runkoon. 



Noin viikko sitten ajoin nurmikon ensimmäistä kertaa, sen ollessa vielä vähän kuiva ja keltainen. Nyt nurmikko rehottaa täysillä. Sitä se lämpö teettää... Onneksi rikkakasveista voikukat miellyttävät värinsä vuoksi omaa silmääni, joten kestän pienen villiintymisenkin. Kunhan tulppaanit eivät vain tukehtuisi kasvuston keskelle, ennen kuin ehdin hätiin.


Puutarhanhoidossa täytyy myöntää peukaloni olevan aavistuksen keskellä kämmentä. Kasvit ja niiden hoito eivät ole kovin tuttuja, lajien nimet pääsevät välillä unohtumaan. Kasvatukseni lähtökohtana on yrityksen ja erehdyksen kautta oppiminen. Pihallamme oli kolme vanhaa angervopensasta, joiden arvelisin olevan norjanangervoita. Vuosi sitten kokeilin leikata vanhimman ja kärsineimmän kokonaan poikki. Näin komeasti se taas kukkii, joten kokeilu kannatti. Viime syksynä katkaisin loputkin kaksi, katsotaan mitä ne toimenpiteestä pitivät. 


Viikossa piha on muuttunut paljon! Nyt luonto alkaa olla kauneimmillaan, kun kasvukausi on aluillaan. Lakastuneita kasveja ei vielä ole. Näillä lämpötiloilla se tosin lienee vain ajan kysymys. Voi kunpa vain pian ehtisin  muilta kiireiltä upottaa sormeni multaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos viestistäsi! :)