Kevään edistymistä voi seurata Viljamista. Ihana keltainen ruusuni työntää lehtiään, hitaasti mutta varmasti. Ensi viikolle luvatun helteen luulisi toteutuessaan vauhdittavan kasvukautta melkoisesti. Vaan mihinpä meillä on kiire. Puolen vuoden päästä kun on jälleen päivä vähän lyhyempi, sanoisi pessimisti. Itse nautin kyllä kaikista neljästä vuodenajasta. Viime talven vähälumisuus oli hienoinen pettymys, koska kahtena edellisenä talvena ehdin koukuttua hiihtämiseen pahanpäiväisesti. Kunnon rapakelitkään eivät tulleet syksyllä eivätkä keväällä. Välillä kun räntää vihmoo vaakatasossa, nautin kun saan pukea päälleni lämpimästi, taistella lenkin koiranilmassa ja lopulta tulla sisälle saunomaan.
Narsissitkin ovat nostaneet päänsä ja alkavat olla auki. Keväinen narsissipenkkini leviää vuosi vuodelta. Joka pääsiäinen hamuan kaupasta ihanan keltaisia kukkia. Kun kukinta on ohi, on ruukkunarsissien hienous siinä, että ne voi istuttaa pihalle. Siellä ne nousevat jälleen seuraavanakin vuonna.
Vaan mitä hullua meninkään tekemään... Pihamaani näyttää tällä hetkellä tältä! Kaksi kuormaa multaa sekä kaksi kuormaa kiviä lojuvat kasalla nurmikolla. Tämä urakka oli haaveissani jo viime kesänä, mutta en saanut aikaiseksi tuolloin tilata maa-aineksia. Nyt sitten olin liikkeellä hyvissä ajoin. Vaan mitenköhän käy tästä eteenpäin, jokohan piha näyttää taas pihalta juhannuksena, vai ovatko kasat edelleen jouluna samoilla sijoillaan... Projektia kerrakseen! Pitäkää peukkuja! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos viestistäsi! :)