keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

Sohvanpohjalla tapahtuu

Koruverstaalla on vipinää. Niin turhalta kuin sairastamiseen kulunut aika tuntuukin, saattaa se synnyttää jotain uutta. Vaikka ruoka ei maistu ja töihin ei ole menemistä, voi sohvannurkassa näprätä vähälläkin energialla päivän piristykseksi koruja. Onneksi varastossa on paljon helmiä ja muuta tilpehööriä, jota käydessäni Helmien Talossa on mukaan tarttunut. Vaikka pikkuiset helmipussukat eivät ole hinnaltaan kuin kahden euron luokkaa, tulee niitä haalittua joka käynnillä niin runsaasti, ettei kovin usein ole varaa liikkeessä poiketa... 


Osa ideoista tulee suoraan omasta päästä, omaan tarpeeseen. Usein näissä itselle syntyvissä koruissa on mukana punainen väri, jota on helppo yhdistellä vaatekaappini sisällön kanssa. Viime aikoina myös vanha suosikkini keltainen on nostanut päätänsä. Kukat ovat myös usein toistuva koruaihe, josta itse pidän. 


Osan ideoista olen saanut käytyäni Helmien Talon koruntekokurssilla taannoin. Ilman taustatietoa en ymmärtäisi, mihin kaikkeen on kaupasta löytyvillä osilla mahdollista päästä. Valmiita koruja, jotka joku toinen on tehnyt, on niin helppo ihastella. Vaan annapas olla, kun koitan koota osasista itse kotona koruja. Pää on helposti aivan tyhjä. Suosittelen kaikille vasta-alkajille kurssin käymistä. Kolme tuntia ja kymmenen euroa voisi käyttää helposti turhempaankin. 


Vähitellen silmäni ovat avautumassa myös muille ideoille. Taannoin Virossa käydessäni löysin Tartosta, paikallisesta käsityöliikkeestä aivan herkullisen näköisen nappipussin, joka oli vain pakko saada. Vailla käyttötarkoitusta. Ystävien vinkkaamana keksin kuitenkin käyttää nappeja koruntekoon. Kokomustan vaatetuksen kanssa ei riemunkirjava korukaan näytä pahalta. 


Muutoinkin olen oppinut viime vuosina käyttämään koruja osana pukeutumista. Koruvalikoimani onkin kasvanut rutkasti, osin matkoilta tuotujen valmiiden tuliaisten, osin oman koruharrastuksen ansiosta. Nyt mieleeni onkin tullut, voisiko harrastuksesta saada sivutuloja, myymällä omia tuotoksia sitä mukaa kuin taidot karttuvat. Jonkun verran olen kutonut varastoon myös pipoja ja sukkia, ajatuksena joskus mennä torille niitä myymään. Samoin ajattelin tehdä korujen kanssa, jos niitä on syntyäkseen. Ehkä jonain päivänä vielä saan aikaiseksi lähteä kauppaamaan kätteni tuotoksia. Täyspäiväiseen käsityöläiselämään on kuitenkin vielä pitkä matka, joten päivätöistäni en ole aikeissa luopua -vielä. Kunhan taas joskus sinne pääsen täältä sairastuvalta. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos viestistäsi! :)