Lapsellisen pieni kirjoitus

Jäätyäni perjantai-illaksi yksin kotiin, sain vihdoin otettua itseäni niskasta kiinni. Ikuisuusprojektini ja hermojeni lepuuttaja sai jälleen huomioni. Aurinkoinen nukkekotini, nimittäin. Pitkään aikaan en ollut saanut tätä minikotiani remontoitua, mutta nyt tyhjensin olohuoneen listoitusta varten. Muuttomatka ei ollut pitkä, joten ehdin vielä muutaman listankin laittaa illan pimetessä. Paljon on kuitenkin tehtävää. Rappuset puuttuvat koko talosta, ikkunat ja ovet samaten. Mutta nyt on olohuoneen boordinauhat seinissä, ja listoja löytyy jonkun verran sekä lattiasta että katosta. 

Ullakolla sen sijaan vetää hieman enemmän, koska katto puuttuu. Huoneisto on muutenkin loft-henkinen, koska kylpyhuoneen ja makuuhuoneen välinen seinäkin on työn alla. 

Keittiö taas näyttää siltä kuin mikä tahansa remontin alla kaaoksessa oleva keittiö. Väliaikaiset kaapit pursuavat tavaraa ja "kipsilevyt" paistavat niiden takaa. Kattoon on kuitenkin ilmestynyt lamppu, joka vieläpä toimii. Edistystä tämä ainakin, pois pimeästä. 

Keittiön ja eteisen välinen ovi puuttuu myös. Eikä siivoaminenkaan innosta, koska luuta on jäänyt keskelle lattiaa... 

Mutta sitten onkin jotain yllättävää. Tahdotteko nähdä talon, jonne muuttokuorma siirtyi remontin ajaksi? Tässäpä se. Upouusi ruotsalainen taloni. Olen rakastunut! Miniasumiseen! Nyt sekä mittakaavassa 1:12 että 1:18.