Syysiloa

Taas on aikaa vierähtänyt viime postauksen jälkeen, pahoitteluni jälleen kerran aikaansaamattomuudestani. Osaltaan hiljaisuuteen ovat vaikuttaneet myös ongelmat kuvien lataamisessa... Selitykset kuitenkin sikseen! Haasteita on tupsahdellut tauon aikana sähköpostiluukustani oikein urakalla. Joten käydäänpä heti niiden kimppuun. Ensimmäisenä tuli Paiqo-blogista haaste kertoa päivääni kuuluvista ilonaiheista.

Jos ilonaiheita kertaisi koko vuodelta, olisi niitä kertynyt tälle vuodelle tukuttain. Siihen nähden yksi päivä tuntuu hieman vaatimattomalta... ...mutta ei makeaa mahantäydeltä.

Mahasta puheenollen, se voisi olla yksi aihe iloon. Se on nimittäin valtava. Näillä näkymin vietämme joulun ja vuodenvaihteen melko poikkeuksellisissa merkeissä.

Toisena aiheena iloon ovatkin nuo karvaiset ystävämme, jotka syksyn tullen ovat laiskistuneet entisestään. Päivittäin saan ihastella niiden heittäytymistä lämmittelemään milloin minnekin, yleisimmin takan päälle. Kissan kehräys ja olostaan silminnähden nauttiva naukuja tekee omankin olon tyytyväiseksi.

Kolmantena ilon aiheenani voisin mainita työn ja ystävät. 

Ensi viikolla tulee täyteen yksi vuosi nykyisessä työpaikassani. Olen nauttinut tästä ajasta suunnattomasti, saadessani tehdä motivoivaa työtä ammattilaisten parissa. Osa työkavereistani on samoja, joiden kanssa olen työskennellyt jo vuosituhannen alussa, joten paluu juurilleen on ollut helppoa. Työni vuoksi joudun välillä yöpymään poissa kotoa, mutta siihenkin on löytynyt aina helposti apua. Viime viikot olen ollut eläköityneen työkaverini asunnossa kotivahtina, hänen lomaillessaan etelän auringossa. 

Onni on saada iloita näin monesta asiasta samanaikaisesti! 

Haastan kaikki halukkaat kertomaan omista ilonaiheistaan blogeissaan!

Iloisin syysterveisin, Tipi