Antoni Gaudi, Barcelona osa 2.

Barcelonassa kun olimme, tutustumiskierrokseen sisältyi Dalin lisäksi suosikkiarkkitehtini Antoni Gaudin teokset. Näitä kahta taiteilijaa yhdistävä tekijä on se, että molempien kohdalla kysymys "hullu vaiko nero" kysyttiin toistuvasti.

Vuonna 1882 Barcelonassa aloitettiin Sagrada Familian rakennustyöt. Kyseessä on Antoni Gaudin suunnittelema roomalaiskatolinen kirkko, joka edelleenkin, 133 vuotta rakennustöiden aloittamisen jälkeen on keskeneräinen.

Pelkästään kirkon suunnitteluun Gaudilta kului 40 vuotta. Suunnitteluprosessin aikana lopputulos muotoutui yhä suuremmaksi ja monimutkaisemmaksi. Viimeiset 16 elinvuottaan Gaudi asui kirkon työmaalla, käytännössä katsoen muusta maailmasta erakoituneena. Vuonna 1926 hän joutui kirkon edessä raitiovaunun töytäisemäksi ja menehtyi. Sagrada Familian valmistumisesta on vuosien kuluessa haaveiltu useaan kertaan. Vaan aina takaraja karkaa kauemmas, töiden välillä pysähtyessä. Eräs haave osuu vuoteen 2026, kun arkkitehdin kuolemasta tulee kuluneeksi sata vuotta. Vaan luulenpa, että tämäkään ei tule toteutumaan, niin paljon suunniteltua on vielä rakentamatta. 

Eräs insinöörinmieltäni lämmittävä asia, joka muistini sopukoihin Gaudista on syöpynyt, on geometrinen kaari nimeltään hyperbolinen paraboloidi. Vapaasti suomennettuna tämä tarkoittaa kolmiulotteista kappaletta, ns. satulapintaa. Tätä kaarta arkkitehti hahmotteli mm. ripustamalla ketjuja vapaasti roikkumaan.

Tämä kaari toistuu Gaudin suunnittelemissa rakennuksissa, niin sisätiloissa kuin esim. Sagrada Familian torneissa. Taidan kuitenkin päättää matematiikan luentoni tähän ja jatkaa alkuperäisestä aiheesta. ;)

 

Barcelonasta löytyy lukuisia Antoni Gaudin suunnittelemia kohteita. Eräs on Casa Mila, jota toiselta nimeltään kutsutaan La Pedreraksi. Tämä tarkoittaa suomennettuna louhosta. Kyseessä on kerrostalo, jonka seinäpinta aaltoilee ja katolla olevat savupiiput ovat kuin suoraan Star Warsista peräisin. Talo on edelleen asuinkäytössä, mutta sen katolle sekä porraskäytäviin pääsee vapaasti ostamalla pääsylipun. Ylimmässä kerroksessa sijaitsee myös museo, jossa esitellään Gaudin tuotantoa ja geometriaa.

 

Toinen ehkäpä vieläkin hienompi kerrostalo, Casa Batlló löytyy läheltä Casa Milaa. Ensiksi mainitun ollessa väritetty melko maanläheisin värein, löytyy jälkimmäisestä kosolti eri värejä. Hämmentävää on, että kokonainen kerrostalo on aikanaan suunniteltu yhden perheen kodiksi. Talo on nimetty rakennuttajan, tehtailija Josep Batllón perheen mukaan.

Värejä löytyy myös Park Güellin puistosta. Hellepäivänä kivuttuaan korkealle mäelle, jolla puisto sijaitsee, tekee silmien lisäksi mieli lepuuttaa myös jalkoja hetken aikaa. Tämäkin kohde on nimetty toimeksiantajansa, Eusebi Güellin mukaan, joka halusi asuintalonsa ympärille kaupunkipuiston.

    

Barcelonan lisäksi olemme kulkeneet Antoni Gaudin jalanjälkiä myös aiemmalla lomallamme Mallorcalla. Saaren pääkaupungissa Palmassa sijaitsevan kuulun katedraalin, La Seu:n peruskorjaus on saman arkkitehdin käsialaa. Kaupungista löytyy myös muita Gaudin suunnittelemia rakennuksia. 

 

Gaudi on toiminut innoittajana myös muille arkkitehdeille. Mallorcan luoteisosassa sijaitsevan pittoreskin Sollerin kaupungin kuvatuin rakennus lienee pankki, jonka on suunnitellut Gaudin seuraaja, Joan Rubió i Belver. Soller on muuten niin miellyttävä pikkukaupunki, että taidanpa joku kerta kertoa lisää siitäkin. Tämän rakennustaiteellisen raporttini päätän kuitenkin tähän, suosittelemalla tutustumaan Antoni Gaudiin. Siinä ei ollut hullumpi mies arkkitehdiksi!