keskiviikko 6. elokuuta 2014

Pikavisiitti Lounais-Suomeen

Aina välillä olemme katselleet kesällä suomalaisbändien keikkakalentereita, ja sen perusteella päättäneet lähteä jonnekin päin Suomea pistokeikalle. Näin yhdistyy tutustuminen ennalta vieraampaan kaupunkiin tai seutuun, ja miellyttävä musiikkikokemus.

Viime lauantaina suuntasimme tällaiselle pikakierrokselle Tammisaareen. Yöpymispaikan saaminen osoittautui ennakkoon kaikkein vaikeimmaksi rastiksi, sillä kaupungin majoituskapasiteetti on kovilla kesäaikaan. Viimetipassa joku oli onneksemme perunut oman majoitusvarauksensa, ja niin saimme tehdyksi varauksen Tammisaaren kesähotelliin. Muutama kesä sitten pikapyrähdys Kaskisiin jäi toteutumatta samoista ongelmista johtuen; tuolloin kukaan majoituspalveluita tarjoavista tahoista ei edes vastannut kyselyihimme. Tällä kertaa reissuun onneksi päästiin. 

Matkan varrelta poimimme pari piipahduskohdetta. Ensimmäisenä suuntasimme Perniön vanhassa asemamakasiinissa sijaitsevaan, kirpputoritavaraa pursuavaan Maurin Makasiiniin, joka alkaa olla jo käsite kirpputorimatkailijoiden keskuudessa. Kävijämäärän noustua huomaan kuitenkin hintojen kohonneen sekä kiinnostavan tavaran määrän vähentyneen, mutta kiva tuolla joka tapauksessa on aina kierrellä. Googlen hakupalvelua selaillessa voi myös havaita melko monen bloggaajan vierailleen kyseisessä paikassa. Harvassa siis ovat enää nykypäivänä paikat, joissa voi tehdä todellisia löytöjä ylhäässä yksinäisyydessä. Makasiinikierrokselta siirryimme Perniön keskustaan joka vuosi järjestettäville Laurin markkinoille. Keskiajalla oli Suomessa tapana kokoontua markkinoille tapaamaan väkeä ja myymään sekä ostamaan tarvikkeita. Useimmiten markkinoita vietettiin suojeluspyhimyksen nimeä kantavan kirkon vierellä. Näitä olivat esim.  Pyhän Henrik, Olavi sekä Laurentius, jonka mukaan siis Perniön Pyhän Laurin keskiaikainen kivikirkkokin on nimetty. 

Perniöstä ajelimme Tammisaareen, jossa reissumme pääkohde siis tällä kertaa oli. Paikallinen ravintoloitsija on jo useiden vuosien ajan järjestänyt ravintola Santa Fe:n pihamaalla pihajuhlia, joissa on ollut kattaus tunnettuja muusikoita. Tällä kertaa illan aloitti kitaristi Ben Granfeltin luotsaama Ben Granfelt Band, jonka musiikki siis innosti meitäkin lähtemään alunperin tälle kesäreissulle. Vaikka herran nimi ei monelle musiikkia seuraamattomalle heti tuntuisikaan tutulta, löytyy soittohistoriasta viimeisen 30 vuoden ajalta lukuisia tunnettuja yhtyeitä, kuten Gringos Locos, Leningrad Cowboys, Guitar Slingers, Wishbone Ash sekä Los Bastardos Finlandeses. Fanikaartia löytyy paitsi Suomen rajojen sisäpuolelta, myös muualta maailmalta, päällimmäisenä ehkäpä Saksa ja muu Keski-Eurooppa. 


Sunnuntaiaamuna pohdimme mitä kautta lähtisimme ajelemaan takaisinpäin. Geokätköily ajoi meidät käymään kuitenkin Raaseporin rauniolinnan pihamaastossa. Linna oli meille tuttu Suomen historiasta, mutta aiemmin emme olleet tuolla käyneet. 1300-luvulla linna on sijainnut meren rannalla, josta muistona tänäkin päivänä näkyy kalliossa veden uurteita. Nykyään paikalta on meren rantaan kuitenkin useampi kilometri. 


Sisällä linnassa emme kuitenkaan ehtineet käydä, sillä aikataulumme velvoitti siirtymään pikaisesti takaisin Perniön suuntaan. Edellisenä päivänä Laurin markkinoilla käydessämme huomasimme ohjelmasta markkinayhdistyksen ja kotiseutuyhdistyksen järjestävän yhdessä bussiretken, jolla tutustuttaisiin Perniön historiaan. Lähdimme mukaan avoimin mielin retkelle, joka osoittautuikin hyvin kiinnostavaksi. Reitti kulki aluksi Kosken kartanolle, josta ajoimme mm. Mussaaren, Ylikulman ja Kieronperän kautta Yliskylän kirkolle jaloittelemaan. Nykyinen kirkko on valmistunut vuonna 1756, mutta paikalla on sijainnut jo tätä ennen kirkkorakennuksia. 1920-luvulla Yliskylän hautausmaalta suoritettujen kaivausten perusteella suunniteltiin Perniön muinaispuku. Tämä Perniön emännän puku on nähtävillä mm. Kansallismuseossa ja huolimatta paksusta villakankaasta, melko usein myös paikallisilla kesäjuhlilla vanhemman naisväen päällä. Niille jotka ovat kiinnostuneita kyseisen alueen historiasta, voisin suositella aluksi vaikkapa Sakari Topeliuksen Maamme kirjaa. Matkallaan Suomessa Topelius kulki mm. pitkin Kuninkaantietä, jota mekin nyt pätkän matkasimme. Alunperin Kuninkaantie on ollut postireitti, joka on kulkenut aina Norjan Bergenistä Venäjän Pietariin saakka. Tämän matkan varrelta löytyy edelleen tänäkin päivänä rutkasti keskiaikaista historiaa. 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos viestistäsi! :)