Ruskea ei ole myöskään ollut mikään lempivärini, mutta nykyään pidän siitä tehostevärinä punaisen kanssa. Ja näyttääpä sitä löytyvän ihan sellaisenaankin huushollistamme.
Ruskean kanssa taipaleeni alkoi 70-luvulla, jolloin väri oli muodissa. Äitiyspakkauksen mukana tulleessa makuupussissa ruskea oli yksi pääväri - keltaisen ja oranssin lisäksi tietysti. Viimeisin heräteostokseni jatkaa samaa ruskeaa lapsellisuutta. Lomamatkallamme en voinut ohittaa kahdeksaa karvaista lammasta, jotka nyt kököttävät ikkunallamme. Aluksi lammasjonon tarkoitus ei auennut allekirjoittaneelle, kunnes sain kuulla, että kyseessä oli englantilainen vedontukkija. Ikkunasta tai ovesta tulevaa vetoa voidaan tukkia laittamalla sisustuksellinen esine ilmankulun esteeksi. Niinpä nämä lampaat päätyivät poistamaan vetoa ikkunalaudallemme! Vetoa poistavat myös ruskeat verhot yhdistettynä kirjaviin.
Eläimellisessä olohuoneessamme ylinnä valvoo huovutettu kettu. Alunperin kettu oli siisti ja sileä, mutta nyt muutamaakymmentä yhteenottoa myöhemmin, ovat kissat saaneet siitä esiin huokoisemman puolen. Ketun tekijä kertoi tosin, että takaisin siloiteltuun kuosiin olisi mahdollista päästä käymällä parturissa, eli siloitella hieman saksilla. Pitänee kokeilla joskus.
Ruskeita kohteita olisi lopulta yllättävän paljon, kun ympärilleen katsoo. Vanha kaappi, uusvanha radio, poljettava harmooni, lukuisat korit… Lienee myöhäistä todeta etteikö ruskea sittenkin olisi yksi väreistäni!
Ihanat Late-lampaat! Miksei arkisista asioista voisikin tehdä jotain näin hauskaa!
VastaaPoistaIhastuin myös näihin kavereihin ensisilmäyksellä. :)
Poista