Villiintynyt puutarha

Heipä hei, pitkästä aikaa! Täällä sitä ollaan. Blogi on kyllä ollut mielessä, joka päivä, mutta tekniset sekä muut seikat ovat estäneet tekemästä päivityksiä. Kerrottavaa olisi vaikka kuinka, mutta kaikki ajallaan! Värihaastettakin olen omalta osaltani suunnitellut, mutta toteutusvaihe koittaa aikanaan. 

Jos en täällä ole ehtinyt käydä, niin enpä ole myöskään käynyt pihallamme. Kesä on tehnyt sinne tehoiskun. Pitkän kevään jälkeen kasvit ovat yllättäneet aivan yhtäkkiä. Kullero onkin nupuillaan, vaikka vielä muutama viikko sitten ei siitä ollut jälkeäkään. Kukkapenkin matala peitekasvi on yllättänyt valkoisilla kukillaan, joiden olemassaoloa en muistanut lainkaan. Enkäpä muista kyseisen kasvin nimeäkään tähän hätään...

 

Narsissit ja tulppaanit kukkivat nyt! Eivät maaliskuussa, eivät huhtikuussa, vaan nyt. Touko-kesäkuun vaihteessa! Hieman nopeammassa tahdissa ovat heinät ja rikkaruohot nousseet. Pitäisi päästä pian niiden kimppuun, ennen kuin tukahduttavat helmihyasintit ja muut pienokaiset maanrajassa. 

Joka vuosi olen ostanut kesäksi orvokkiamppeleita, jotka ovat saaneet siementää rauhassa pihaamme. Iloiseksi yllätyksekseni näitä jälkeläisiä nousee vuosi vuoden jälkeen eri nurkasta. Ihanissa väreissä. 

Lintulauta ei ole enää aktiivisessa käytössä, toisin kuin talvella. Linnunpönttö sen sijaan on saanut olla rauhassa toistaiseksi. Valitettavasti. Niin on myös ruohonleikkurimme. Mutta kai tuonne ruohojen keskelle nyt pieni pala punaista aina mahtuu, vaikka ihan vain koristeeksi...

Sillä kuka nyt viitsisi leikata tällaista ihanaa keltaista kukkamerta pois. Väriä, rehevyyttä, rönsyilyä. Ihana, villiintynyt pihamme! Joka yhtäkkiä on puhjennut joka puolelta loistoonsa, runsaanpana kuin muistan koskaan! Nautitaan nyt tästä, ennen kuin kesä tulee ja kuivaa! 

Iloista kesän alkua kaikille! 

-Tipi-