Alkumatka ei ollut oikein otollinen, kun pari kätköä jäi saamatta. Kyllä oli vaikeita! Ei ollut hoksottimia niille kätköille. Kaiken kaikkiaan kätköjä kuitenkin kertyi mukavasti, itselleni 16.
Kätköilyn itsensä lisäksi lajin parhaita puolia on uusien paikkojen näkeminen. Itse rakastan vanhoja hirsirakennuksia ja niihin on ilo törmätä silloin tällöin!
Männistön nuorisoseurantalo
Keuruun kotiseutumuseolta sekä yllä että alla.
Joskus geokätköily johdattaa varsin ahtaisiin paikkoihin. Tänään eteen tuli tunneli, jonne onneksi geoipana oli halukas konttaamaan. Meistä aikuisista toinen pelkäsi olevansa liian köntys liikkumaan kumarassa ja toinen pelkäsi jäävänsä takapuolestaan jumiin... :)
Tunnelin päässä oli valoa.
Oma lukunsa on sitten nämä ihmeellisyydet luonnossa. Viime viikonloppuna juuri kuvasin metsästyksen lomassa löytöjä: jääkaappi keskellä metsää ja metsittynyt paku. Tällä kertaa metsästä löytyi lättähattu! Olipas jotenkin vaikuttava näky. Hiukan aavemainen (olis hämärässä tai pimeässä yksin jäänyt menemättä), mutta samalla jotenkin juhlakas näky. Junan muotokieli on varsin viehättävä, mutta pistää ihmetyttämään, miten käytöstä poistettu juna on eksynyt metsään, missä kiskoja ei ole lähellä.
Kaikenkaikkiaan mukava kätköpäivä, vaikka ilma oli hyytävän kylmä. Seura oli kuitenkin mitä mainiointa! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos viestistäsi! :)